Takana agi viikko

Huh huh ja hiphei :) Viime viikolla tuli käytyä hallilla monen monta kertaa ja Ruutin kanssa vähän mietiskeltiin ja pureskeltiin tulevia treenisuunnitelmia.

Verkkokepit on ok, aloituksia harjoitellaan ja kiva rytmityskin alkaa löytyä. Kohta pitäisi sitten varmaan yrittää niitä verkkoja vaihtaa ohjureihin tai heivata kokonaan pois. Tätä pitää vielä katsoa.

Kontaktien kanssa onkin sitten vähän mietittävää ja treenattavaa, sillä ei tuo yhteinen idea löytynyt vielä sinne pääty käyttäytymiseen.

Muutoin ollaan harjoiteltu hyppyä ja putkea, jotta saataisiin niihin yhteistyö & ohjaus. Sunnuntai illan myöhäistreenit oli kyllä mainiot :)

Ruutin kanssa myös ehdittiin käydä vähän koulun pihalla tokoilemassa, seuraaminen on kyllä ihkua sen kanssa :) liikkestä seisomista ollaan opeteltu vähän enemmän.  Vähän tolkuttomasti tulee tehtyä sisällä, kun vaan saa hyvän raon. Ajoittain se rako sitten kutistuu, kun Janne tuumaakin, et nyt on hänen vuoro.

Pepsin kanssa käytiin lauantaina tokoilemassa tapiksella, liikkeet läpi, pl paikkamakuu ja metallinouto. Treeniä treeniä. Pitää vähän tuota ajankäyttöä tehostaa vielä...

Ruutin touhut

Haaveissa vainko oot mun...

1,5 kk jonka Ruuti on nyt meillä asustanut, on ollut hienoja sekä hermoja raastavia hetkiä täynnä.

Arkielämässä on muutama asia, jotka olisi - omistajien hermoja säästämiseksi - syytä korjata, kuten  järjetön vetäminen lenkillä ( jossa myös hajut ja muut koirat kiinnostavat älyttömästi), kotiinjääminen ei ole yhtään kivaa, ruokaa ei saa säästellä eikä odottella yhtää sen kauempaa kuin tarvis on, yhteiselo Pepsin kanssa - edes siten, että lenkitys onnistuisi yhtä aikaa, yhdeltä ihmiseltä ... mitään jatkuvaa rähinää ei ole, eikä kumpikaan koira stressaannut toisen olemassa olosta, mutta portti on välissä ja pysyneekin. Yksi ikävä välikohtaus pääsi jo käymään, eivätkä he siinä tohinassa ainakaan ystävystyneet.

Maltti ei ole tämän koiran vahvuus ( vielä!) ja viihdyttää itseään katselemalla ikkunasta ulos, mutta ei reagoi millään lailla ohikulkeviin ihmisiin eikä koiriin, tässä kohtaa on hyvin rauhallinen :) Ruuti rentoutuu ja viihtyy hyvin samassa tilassa olevan 1-vuotiaan konttaavan lapsen kanssa ja tulee parammin toimeen lapsen kanssa kuin vanhemmat koirat. Ei ota lapselta kädestä lelua, vaikka se sitä tyrkyttääkin - minulta syö vaikka kädet ja pään, jotta saa namin sieltä ;) ja pitää sormiruokailun aikana ruokailutilan hyvin siistinä. (vielä vähän harjoittelemme, missä sitä silloin ollaan...)

TOKOssa...

Ollaan kaiveltu perusjuttuja ja käyty kasvattajien tykönäkin kyselemässä, mitähän mahdollisesti olisi voinut jo oppia ja kaivelemassa heidän tavoillaan löytyykö niitä. Noudossa pureskelee, mutta esim lelut hakee kivasti ja pari noudon näköistä toimintaa on saatu aikaan myös noutokapulalla. Perusasento oli erinomainen tullessa, mutta nyt pyörii ajoittain kuin väkkärä ;) minäkö muka hidas ? :P Alokasluokan juttuja otettu, paikallaoloa vähän vähemmän vielä. Häiriöharjoituksiin pitäisi päästä, sillä silloin taitaa hävitä korvat..

Agissa...

Hallilla käytiin agiin tutustumassa melko heti, ja siellä pystyi turvallisesti pitämään irti ja kaivelemaan sitä yhteistyötäkin meidän välille. Aluksi luonnollisesti vähän epäröi, että mihin ihmeeseen tää ihminen minuu tuo ja yrittää saada menemään, mutta kuukautta myöhemmin homma on jo paremmin hallinnassa. Ollaan tutustuttu hyppyyn, renkaaseen, putkeen, keppeihin verkoilla ja ilman, pituuteen, pöytään ja tällä viikolla pussiin, A-esteeseen ja puomiin. Ja eilen alkoikin sitten kontaktitreenit kotona ;)

Omalla tavalla haaste, kun koira ei ole oppinut vielä oppimaan minun kanssa, eikä siis tiedä minun tyyliäni, ja vastaavasti en ole ihan tottunut noin aktiivisesti oppivaan yksilöön. Vaikka keskittyykin tekemiseen, ehtii sähläämäänkin välissä ;) ei ole mikään tosikko opiskelleessaan.

Pentukoiraan verrattuna sitten taas niin paljon helpompi alkaa tekeen juttuja, kun kuitenkin jaksaa enemmän, ei tarvitse odottaa, että kasvaa tietyn kokoiseksi, leikkiiintopiukeena heti miun kanssa yms.

Toki Ruutissa on loistava pohjatyö tehty, kunnia sinne 1. omistajalle. Minun elämässäni on alkanut jälleen aurinko paistaa täydeltä taivaalta  (se on kyllä paistanut parisen viikkoa kaikille ;)) intoa ja iloa on päivissä todella. Vaikka lapsi on elämässä tärkein asia tällä hetkellä, niin kyllä ainakin koiraihmiset ymmärtävät - jotka ovat koiraharrastuksessa upoksissa - miten tärkeä on myös tuo karvaturrikka päivien piristäjänä ja viemässä lenkille ja muihin puuhailuihin.

Yli 10 vuotta sitten minusta olisi voinut tulla pullantuoksuinen kotiäiti, mutta ei enää. Kotityöt on välttämätön paha ja veri vetää koiraharrastuksen pariin. Toki pitää muistaa antaa lapselle mahdollisuus omiin harrastuksiin, mutta onneksi TOKO on harrastuslajina siinä hyvä, että sitä voi lähes harjoitella missä vaan, milloin vaan ja yksinkin.

Meidän tilanteeseen aikuinen koira suhteessa pentuun oli kyllä hyvä idea, kai sitä pennun kanssakin olisi selvinnyt, mutta... miusta tää on hyvä. Ja sehän on tärkeintä. Pennut on suloisia, mutta koiran minä ainakin tahdon :) Ja sen olen saanut :)

Joskus kannattaa ihan tosissaan ottaa sellaiset kiertävätkin toivomus jutut, varsinkin jos haluaa kerrankin jotain ihan oikeasti ;)

2012 tavoitteet & suunnitelmat

Vuoden 2012 tavoitteita on vähän, mutta eivät suinkaan mitättömiä :)
2.1.2012



Oonalle terveyttä ja vireyttä,
harrastelua agissa, tokossa ja josko sinne metsän puolellekin pääsisi jälkiä tarkastelemaan muiden jäljiltä.






Pepsille TOKOssa VOI1 alkuvuodesta
osallistuminen SM-kisoihin ( lajilla ei ole väliä ;) )
Kesällä metsään :)





Ruutin kanssa tutustutaan toisiimme,
aloitetaan agilityä
varmaan TOKOa,  (ehdottomasti myös TOKOa! 18.2.)
mutta jäljestämäänkin pääsee ( tarvii päästä ;)) tai jotain sinne päin ;)


Ohjaaja yrittää päästä taas hommaan mukaan :) ja toimii LPKY:n TOKO jaoksen yhtenä vetäjänä tänä vuonna ja agin puolella halliyhtiön duuneissa, viettäen vielä hoitovapaata vuoden loppuun.

Olisiko aika muuttaa...

Vaikka tykkäänkin paljon vaihtelusta, muutoksista ja uutuuksista, silti jotkut asiat on ihanaa kun ovat perinteisestä tai samaa kuin aina ennenkin. Muutos jos kestää liian pitkään, siihen ei kärsivällisyys riitä ;)

Vuodatukseen olen saanut Oonan historian kirjoitettua, alkuajat tosin kirjoitettu jälkikäteen, koska bloggailua ei vielä 2001 harrastettu ;) Kotisivujen poistuminen toi tekstit sitten blogiin. Tällä hetkellä blogi tökkii, nyt kun vihdoinkin itse taas heräilisin siihen kirjoittamaan.

Oona on jäänyt eläkkeelle ( ehkä ;)) ja aloitan periaatteessa kaiken alusta, joten nyt olisi hyvä vaihtaa blogikin. Pepsi on toki se yhdistävä tekijä vanhassa ja uudessa blogissa :)

Motivoisiko tämä kirjoittamaankin useammin. Ainakin treeni-into tuli tuon Ruutin mukana :)
Aurinko paistaa ja kevät tekee tuloaan, pari viikkoa ja on maaliskuu ja aika viimeistään herätä kunnolla tähän maailmaan :)